lauantai 13. toukokuuta 2017

Overkill (Sam)

Nimi: Overkill "Killi/Kille" (mallin nimi Sam)
Valmistaja/malli: Breyer, Sam (Cigar mold).
Koko/mittakaava: Traditional (1:9).
Sukupuoli: Ori.
Rotu: Moldi englantilainen täysiverinen, malli puoliverinen. Yksilö... on täysiverinen. 
Väri: Ruunikko. Otsassa tähti, pienet sukat oej ja otj.
Muuta: Sam on kolmas (tai toinen, kerta tuli samalla kertaa Cortesin kanssa) omistamani aito traditional -koon Breyeriläinen. Kopiotahan ei lasketa aidoksi, ja yleensä aitouden voi hyvin tarkistaa; Breyereillä on merkin leima reiden sisäpinnalla, ja joskus kavionpohjassa tai vatsassa toinen leima. Omalla Samillani on pakkausarpia (maalikulumia), mutta minua ne eivät haittaa niin kauan kun eivät ole liian suuria. Hassua kyllä tajuta että ruunikon mallin pohjavärinä on ilmeisesti beige. Itseasiassa olen ymmärtänyt, että Breyereiden pohjaväri on pääsääntöisesti valkoinen! Tämän näkee nimenomaan maalikulumista ja valkoisista merkeistä.

Yksi tärkeä syy minulla oli sille, miksi hankin tämän: asento. Se on laukkuri. Sellainen ihan oikeasti laukkaavan näköinen laukkuri, dynaaminen hevonen eikä mikään mukamaslaukkaaja (Schleich!). Lisäksi minua ovat viimeaikoina puhutelleet hevosmallit joista löydän yhtäläisyyksiä piirtotyyliini ja piirtämiini hevostyyppeihin. Juuri tämän asento ja anatomia vastaavat aika hyvin niitä lentelijäpuoli- tai täysiverisiä joita paperille on eksyskellyt. Tosin Sam vaan näyttää niitä paremmalta.

Sam on loistava pienoismalli sellaisiin kasaumiin, joissa tunnelma on... no, minun juttuni tuntien, yleensä ahdistava tai muutoin synkeä. Monesti tykkään kuvata ne mahdollisimman dramaattisiksi. Samissa on jotain räjähtävyyttä, jota kokoelmani ehdottomasti tarvitsee.

Tässä hepassa on niin paljon kaikkea kivaa katseltavaa ja syynättävää, että sietää tulla hankituksi. Itse en voi lakata möllöttämästä noita lihaksia ja pähkäilemästä ylipäänsä anatomiaa... Myös mittasuhteita tulee toljoteltua ja tunnusteltua. Kuiva rakenne miellyttää, jopa vaikka kyseessä on urheiluhevosta esittävä moldi.

Uusvanhan perinteeni mukaisesti nimesin oman Samini uudelleen, se on Overkill. Merkitys on "ylilyönti", mikä on aika osuva nimi täysiveriselle, niitä kun laukkuutetaan urakalla kuoliaaksi ennen aikojaan. Maailma on karu, eikö vaan? Ja jos joku nyt haluaa kysyä, miksi sijoitan laukkahevosen Suomen oloihin, sanottakoon, että teoriassa esimerkiksi Ruotsista pystyisi tuomaan laukkahevosia mm. eläkkeelle Suomeen. Uusi nimi myös sallii minun ajatella tälle nyttemmin terävämpää luonnetta ja taustaa verrattuna siihen, mitä se Sam -mallina yrittäisi olla.
Tuolla uusvanhalla perinteellä tarkoitan sitä, että tosiaan nimeän valmistajan nimeämät hepat itse. Penskana millään tehdasnimillä ei ollut mitään väliä ikinä, ja sitä samaahan myö tehtiin kun leikittiin mm. Grand Championseilla, joilla kaikilla on määritellyt nimet. Mukavaa ottaa tämä perinne nyt uudelleen käyttöön, eikä tarvitse surkutella sitä jos jotkut asiat eivät mielestäni ihan mätsää itse muotokuvamallin ja sen inspiraationa toimineen todellisen hevosen välillä. Ja kuten olen jo aiemmin maininnut, en halua, että jollakin nukeistani olisi olevinaan jokin todellinen heppa jotain alternatiivielämää viettämässä.  





























Sitten niitä randomeita kuvia, siis kasaumakuvia, mitkä eivät ole peräisin hepan omasta kansiosta.

Aina kun kuvaan riimua, tekee mieli kuvata sittenkin heppaa, sitten taas kun kuvaan heppaa, tahdon tallentaa riimua... Yritä siinä sitten päättää minne ne kuvat lokeroisi.

Killi erittäin ratsastustaitoisen rottalapsen lentimenä.


Hackamoret. Vanhat ja aika urpot mutta olivat yhteen aikaan parhaat tekemäni trad -suitset.







Syksystä 2017, ehkä Halloweenin jälkeen kuvattu, kerta päässä ovat juuri nuo suitset.

Ylempi tilanne lman salamaa. Tämä on yksi suosikkikuvistani... ikinä?

Lisää eräitä suosikkikuviani. Voisi niin kuvitella ettei salamakuvista tule näin kivoja!




Rämähän se siellä ratsastelee... Ilmankos, kerta Killi on hänen hevosensa.



Ilman salamaa kun kuvaa, saa kuviin jotain museofiilistä...


Aloituskohtaus valokuvatarinasta "Killi jyrää".


Killi ja Cage.



Isosisko on perillä hevosmallailuistani ja näköjään tietää mitä nukeilleni kannattaa ostaa... Pakko mainita, että inspis näiden valopäiden kärryilyyn tuli Duudsoneilta!

Finally, se vielä oikeaoppisempi laukkaistunta.






Toivon tässä, että kuvistani ja selityksistäni voisi olla apua niille, jotka haluavat hankkia Breyereitä. Niistä ei juuri löydy suomenkielistä juttua, eikä varsinkaan nettikaupoissa näy paljoakaan kuvia - ne katalogikuvat kun eivät auta ihmistä jolle jokin pikkujuttu voi olla tärkeä (kuten itselleni se, että hevoselle saa puettua varusteita - kyllä, sillä ON väliä).

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Danke schön, tämä blogi ei ole saksalainen kylläkään.