Spilli

Nimi: Spilled Ink "Spilli"
Valmistaja/malli: Blue Box Toys -leluhevonen (merkistä on oikeasti tosi vaikea saada tolkkua, lisäksi se arvatenkin sotkeentuu muihin samantapaisiin nimityksiin). Oli väriltään oksennuksenkellertävä.
Nykyään: Mustankirjava quarterhevonen, ori. Tiedän, suurimerkkiset karjahevoset rekisteröidään painteiksi - mutta ihan oikea tosiasia on se, että rekisteröinti ei muuta hevosen geenejä! Jos kaksi QH -standardin täyttävää tuottaa suurimerkkisen varsan, on varsakin silloin QH. Se on QH myös silloin kun sitä ei rekisteröidä ollenkaan, ja näin on todennäköisesti ollut laita Spillinkin kohdalla, mitä modelliversumeihini tulee. Spilli on splashed, ja splashedi voi olla silmämääräisesti ns. yksivärinen, ellei sitä tuoteta yhdistelmästä, joka on suotuisa selkeästi suurimerkkiselle varsalle.
Kustomoija, ajankohta: Afuze, aloitettu ehkä 2010 ja saatu valmiiksi huhtikuussa 2017.
Koko/mittakaava: Traditional.
Sukupuoli: Ori.
Rotu: Quarterhevonen.
Väri: Musta splashed, herasilmät.
Muuta: Ensimmäinen valmiiksi saamani traditional -koon kustomi jonka olen tehnyt. Pitkä projekti se olikin, aloitusvuotta en edes tiedä. Vaihekuviakin on miljoona, en taida laittaa yhtäkään niistä tähän... Tai no, kai minun täytyy jos kerta haluan luonnostakin julkaista. Joudun narisemaan jonkin verran näiden kuvien suhteen, siksi ettei tule väärinymmärryksiä...

Ensinnäkin, kustomi on aloitettu jo vuosia sitten. En edes tiedä miksi, mutta nyttemmin ajattelen että jos en tykkää hevosesta sellaisenaan, on ihan OK muokata se joksikin muuksi mikä on edes yritetty tehdä järkevämmän näköiseksi. Nykyään en enää halua, että liian moni malleistani olisi liian lelumainen, ja sellainen tämäkin oli ennen massailua. Joistakin kuvista voi hyvin nähdä, että olen ehtinyt jo nyrhiä osan massoista irti siinä samalla kun sitä on jonnekin joko tehty uusiksi tai tullut lisää. Alkuperäinen harja peitettiin massan alle, ja meni kauan, että sain aikaiseksi jouhittaa hevosen uusiksi.

Lavoista yritin myös repiä vanhoja massailuja irti, mutta enpäs onnistunut! Piruilen sitten niille jotka valittavat etteivät askartelumassat muka kestä hevosessa... Olisin halunnut tehdä uudet lapalihakset, nyt kun olen siitäkin alkanut päästä jyvälle (minulle työkaluilla on väliä, käyttömukavuuden osalta).

En enää omista mitään millä massoja voisi hioa, joten en osaa häivytellä niitä kummemmin tämmöisellä pinnalla, joka on liian tasainen. Lakkaaminen yleensä auttaa, mutta ei tämän quarterin kohdalla.

Harja on viimeistelemätön, joo, näen sen ihan omin silmineni. Varsinkaan marrosta en tykkää, ja kaula muutenkin näyttää vähän vajaalta. Toisaalta quartereilla on usein suorempi kaula, sellaista kaarevuutta ei siinä "kuulu" ollakaan kuin esimerkiksi barokkiroduilla.

Kaikkein ärsyttävimpiä kämmit ovat naamassa. Alunperin kiinnitin huomiota konin pään epäsymmetrisyyteen, jota sitten yritin paikata muotoilemalla sille oikeaa leukaluuta uusiksi. No, se menikin sinänsä hyvin, että pää oli leukaperien kohdalta symmetrisempi kuin OF -kuntoisena. Toinen kökkö oli turpa, jota en lopulta jaksanut enää uusiksi laittaa kun olin tapellut niin kauan sen kanssa... Sieraimet ovat hirveät.

Korvat ovat liian lähellä toisiaan, silmät niinikään suhteessa siihen, miten leveät leukaperät tällä on - oikeastihan hevosen alaleukaluu on aina yläleukaa kapeampi! Kaiken tämän pöljyyden kanssa on selviö ettei tuohon päähän saa juuri mitään asettumaan kunnolla, jos haluaa varusteita pukea. Mallipääksi tästä ei todellakaan ole, siis. 

Kaiken lisäksi tein tästä myös oriin, kun se ennen oli ollut ruuna. Ihan kivaa laittaa massaa sinne hevosen jalkoväliin sikäli, kun kerrankin on tilaa eikä sellaista ahtautta kuin Schleichien kanssa, hehe.

En sitten osannutkaan parantaa sen naaman rumuutta kauneudeksi... Olkoon mikä on.

Ignooratkaa muodot, suunnittelin vain kuviointia tässä.

Valmis heppa sai nimekseen Spilled Ink, nimeä ehdotti hevosmallarikollega. Nimi sopii väriltään täysin hevoseen, joten... Nyt minulla on viimeinkin se suunnittelemani musta splashedi valkopäällä ja random mustilla täplillä naamassa. Toki tein sille myös herasilmät, missä se isoin työ sitten olikin - akryylimaali ei odottele kun kuivutaan, siksi sekoittaminen käy juoksemisesta, ainakin jos tekee minun tyylilläni ja sekoittaa värit lennosta suoraan maalattavalle pinnalle. Maalin pieni määrä vielä vaikeuttaa asiaa.

Olen viimeaikoina ollut todella kiinnostunut genetiikasta ja erityisesti valkoisiin merkkeihin liittyvästä moisesta, ja tykkään siksi suunnitella ja pohtia kaikkea "täplikästä". Spillin kuviointia eli splashedia kuvataan näin: "kuin valkoisen hevosen päälle olisi kaadettu värillistä maalia". Minulle splashed white -kuvio näyttää juu juuri tuolta, mutta ymmärrän sen melkein paremmin ylisuurina merkkeinä, jotka jatkuvat vatsaan ja muualle alalinjaan niin suurina, että eläin näyttää valkokirjavalta.

Kun nyt pääsin virheiden mainitsemisen makuun tässä... No, Spillihän on kökköjä täynnä. Väri on se kaikista virheettömin osuus. Syytän melkein kaikesta sitä millainen moldi tällä on. Model Horse Gallerystä luinkin että joillakin tämän valmistajan moldeilla on hieman kuutiomainen ja lyhyt pää... Ilmankos.

Spilli on muuten kuvauksellinen, mutta liian edestä kuvatessa sen naaman virheet näkyvät liian hyvin. Kyse on moldin lisäksi myös omasta osaamattomuudestani muotoilun suhteen, joten ei voi mitään. Sivuprofiilista taas jopa pidän hiukan, sillä lailla että sivukuvassa heppa on ihan OK katsoa. 

Heti valmistumisen jälkeen kuvasin maalaamiseen tarvitsemani materiaalit ja välineet hevosen kera, loput ovat sitten mitä ovatkin.

Spilli ja sen personal halter.

Kaviot ovat aika rumat.

Järkkärillä kesäkuun alussa 2017.

Tästä seuraavat ovatkin sitten niitä asetelmakuvia... Spillistä ei kauheasti kasaumakuvia ole otettu, kun se ei anatomiavikoinensa näytä hyvältä joka suunnasta katsottuna, eivätkä riimut ja suitset tunnu millään istuvan sen epämuodostuneeseen päähän. Lisäksi Spillin asento on aika yksitoikkoinen, joten se ei tunnu loistavan missään muissa kuin yksinkertaisissa muotokuvaposeerauksissa.

Viiskytkin änkes mukaan kuvaan. Hänen hevosensahan se on. Älkää kyseenalaistako.

Studiokuvausta... Kirjaimellisesti - pahvilaatikossa lampun alla ka kankaan kera.

Se kuvakulma, josta Spillin saa näyttämään sorsalta.

Kolme corpsepaintteria: Spilled Ink ja rotiskot Kippura ja Ohari.

Ja vaikka koni olisi kuinka ruma, itse kannatan mieluiten sitä että esimerkiksi varusteita esiteltäisi oman tekeleen eikä jonkun tehdaskuntoisen päällä. Koska oma on aina oma.

Tulen kyllä kuvaamaan Spilliä enemmänkin ilman varusteita, mutta just nyt se ei ole mahdollista, kun osa Schleicheistä imee pölyä varsinaisen studion päällä (säilytystiloja hakusessa...).