torstai 31. elokuuta 2017

Savage

Nimi: Savage Maisto
Valmistaja/malli: Schleich, uudempi trakehnertamma.
Nykyään: Tummanruunikko lämppäritamma.
Kustomoija, ajankohta: Afuze, valm. elokuussa 2017.
Koko/mittakaava: Little bit.
Sukupuoli: Tamma.
Rotu: Lämminverinen ravihevonen (lämppäri).
Väri: Tummanruunikko (tai kulottunut musta; kropan sävyt ovat kyllä kaikki oikeasti ruskeita, mustaa on vain jouhissa ja jaloissa). Ei merkkejä.
Muuta: Ostin trakehnertamman kustomointiin siksi, kun pidän sen kropasta ja korkeasta päänasennosta. Mistään muusta sitten taas en pidäkään... Siispä ne tulee kustomoida siedettävämmiksi. No, yritin mutta en hirveämmin onnistunut. Naamasta yritin kauan askarrella jotain älykästä, ensin suu oli kiinni ja yritin vain uudelleenmuotoilla tälle turpaa semisti poisvuollun tilalle. Homma epäonnistui (tästä on kuvia kyllä), ja jätin konin hyllylle olemaan. Seuraavaksi revin sen turvan irti ja aukaisin suun. Tämä on nyt ehkä ensimmäinen aukisuuvedos jonka olen tammaselle tehnyt, eikä se varsinkaan heti muotoilun jälkeen näyttänyt minusta siltä, että antaisin sen jäädä. No annoin kuitenkin.

Turpa on tehty siis uusiksi, aukaistu. Alahampaat ovat oikeasti jämä edellisestä alahuulesta. En ole kovin selvillä siitä, miten hevosen suuhun saisi yksityiskohdat muotoiltua, joten se näyttää vajaalta edelleen. Korvat ovat aika luimut, ja tehty tekniikalla jota käytin vuosikausia sitten; mutta voin ainakin sanoa terästäneeni tekotapaani, täten korvien sisäpinnalle on raaputeltu karvatekstuuria ja korvanjuuret sallivat varustamisen. Jalkoja on vuoltu ohuemmiksi, kaviot kai myös päällystetty massalla ja vuoltu sen jälkeen veitsellä pitkulaisemmiksi ja littanoiksi. Harjaa on uudelleenmuotoiltu jonkin verran, mm. peitin tehdasvalmisteiset letit ja annoin hepan näyttää ravurilta. Häntä on leikelty, tuettu ja massailtu huiskaisemaan oikealle puolelle (vaikka näyttääkin vähän keskeneräiseltä).

Muotoiluvaiheessa en sietänyt tätä ollenkaan, mutta käytin sitä kuitenkin taas yhtenä "tahdonmaalataedesjotain" -puuskan uhrina. Yllättäen maalipinta teki hevosesta minulle kiinnostavamman, ja jatkoin sen loppuun samana yönä. Päätin tehdä oudot enkä laittanut sille yhtään valkoisia merkkejä, yleensähän lätkin kaikille jotain sellaista! Halusin tästä vähän geneerisen suomalaisen ratsastuskoulutuntihevosen, joka on aiemmin ollut ravurina, joten sen ulkonäöllä ei sinänsä 'ole mitään väliä'. Ah tavalliset ja tylsät suomalaiset hevoset... (No ei ne tylsiä ole.)

Maali oli aika karua, mitä kiiltämiseen tulee, mutta toivoin uuden lakkani pelastavan sen. Ja sehän pelasti... Vallejon mattalakkaa! Ensimmäistä kertaa koko kustomointiaikanani voin sanoa että kyllä, on olemassa lakkaa joka ei oikeasti kiillä, eikä edes tunnu siltä että hevosessa olisi jokin töhnäpinnoite. Tai no, kyl se hieman tuntuu, mutta ei tahmaa juurikaan. Vallejon kanssa täytyy noudattaa kuivumisaikasuosituksia hyvin. Se on jopa matampaa kuin kuvista käy ilmi, käytän yleensä aina salamaa ja se vähän vääristää pintoja. Silmät, suun ja sieraimet lakkasin "kosteiksi" kiiltävällä lakalla. 

Tammalle tuli nimeksi Savage Maisto. Maisto on peräisin nimilistastani ja se on kasvattajanimi, saman nimen alle on siis tiedossa lisää lämppäreitä. Savage -nimi valikoitui ihan hepan ilmeen inspiroimana. 












Se taisi saada omikseen nämä tökeröt suitset, joissa on suukappale... Pitänee lyhentää poskiremmien solkipaloja joskus ja lisätä otsa- ja leukaremmi.









Savage on hankala kuvattava, kun on niin tumma ja sävykin juuri sellainen, ettei kamera sitä tahdo noteerata. Sen takia osa kuvista on aika rankasti muokattuja jotta niistä näkisi edes vähän jotain. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Danke schön, tämä blogi ei ole saksalainen kylläkään.